link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2019 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Miljoonarahoitus ahdistuneisuuden ja lääkeaineiden kuljetusproteiinien tutkimukseen

Ahdistuneisuushäiriöitä ja lääkeaineiden kuljetusproteiineja tutkitaan Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksella

Dosentti Iiris Hovatta ja professori Mikko Niemi Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta ovat saaneet Euroopan tutkimusneuvostolta mittavan rahoituksen ahdistuneisuushäiriöiden geneettisen taustan ja lääkeaineiden kuljetusproteiinien geneettisten erojen tutkimiseen.

Dosentti Iiris Hovatan apuraha on noin 1,5 miljoonaa ja professori Mikko Niemen apuraha 1,9 miljoonaa euroa. Hovatan tutkimusryhmä toimii osana lääketieteellisen tiedekunnan molekyylineurologian tutkimusohjelmaa, ja Niemen tutkimusryhmä lääketieteellisen tiedekunnan kliinisen farmakologian yksikössä Meilahden kampuksella.

Euroopan tutkimusneuvoston nuoren tutkijan apuraha (ERC Starting Grant) myönnetään viideksi vuodeksi lahjakkaalle tutkijalle, joka on vasta perustamassa omaa tutkimusryhmäänsä tai vakauttamassa muutaman vuoden käynnissä ollutta tutkimustaan.

Dosentti Iiris Hovatta tutkii ahdistuneisuushäiriöiden geneettistä taustaa. Ahdistuneisuushäiriöt ovat mielenterveyden häiriöitä, joiden taustalla on sekä geneettisiä että ympäristötekijöitä.
Ahdistuneisuushäiriössä ihmisen normaali ja tarpeellinen kyky tuntea ahdistusta uhkaavassa tilanteessa on muuttunut jatkuvaksi huolestuneisuudeksi ja tulevaisuuden peloksi. Ahdistuneisuus voi ilmetä esimerkiksi paniikkikohtauksina, ja pahimmillaan se voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen ja työkyvyttömyyteen.
Ahdistuneisuushäiriöistä kärsii noin viisi prosenttia suomalaisista.

ERC-rahoituksen turvin Hovatta pystyy siirtymään ahdistuneisuuden geenitaustan tutkimuksessa uuteen vaiheeseen: tunnistamaan ahdistusta sääteleviä geeniverkostoja yksittäisten alttiusgeenien lisäksi. Tutkimusta tehdään aluksi hiirimallissa, jossa tarkastellaan sekä perinnöllisiä tekijöitä että psykososiaalisen stressin vaikutusta.
- Nykyisillä menetelmillä pystymme näkemään kaikki tietyllä hetkellä ilmenevät geenit ja siten kartoittamaan ne aivojen ahdistusta säätelevillä alueilla olevat geeniverkostot, jotka muuttuvat ahdistuneisuuden vaikutuksesta, Hovatta kertoo.

Tämän jälkeen tutkitaan, onko tunnistetuilla geenisäätelyverkostoilla merkitystä myös ihmisen ahdistusalttiudessa ja selvitetään niitä molekyylitason mekanismeja, jotka liittävät nämä verkostot ahdistuksen säätelyyn. Ryhmällä on käytettävissään ainutlaatuinen suomalainen väestöpohjainen aineisto.

- Lopullinen tavoite on tietysti löytää keinoja ehkäistä ja hoitaa ahdistuneisuushäiriöitä, joihin ei tällä hetkellä ole olemassa mitään täsmähoitoa, Hovatta sanoo.

Farmakogenetiikan professori Mikko Niemi tutkii solukalvon kuljetusproteiinien geneettisten erojen vaikutusta lääkeaineiden tehoon ja turvallisuuteen.

Ihmisen solukalvoilla on satoja erilaisia kuljetusproteiineja, jotka kuljettavat kemikaaleja soluihin sisään tai niistä ulos. Niiden merkitystä lääkeaineiden kuljettajina on alettu ymmärtää vasta aivan viime vuosina.
Niemen tutkimusryhmä löysi muutama vuosi sitten kolesterolilääkkeinä käytettävien statiinien aiheuttamalle lihashaittavaikutukselle altistavan yleisen geenimuutoksen eräästä maksan kuljetusproteiinista.
ERC-rahoituksen turvin Niemi aikoo laajentaa tutkimustaan kattamaan systemaattisesti useita lääkeaineiden kuljetusproteiineja.
- Tavoitteena on oppia ymmärtämään paremmin solukalvon kuljetusproteiinien merkitystä lääkehoidossa. Hankkeessa etsitään lääkkeiden kuljetukseen vaikuttavia geenimuutoksia. Lisäksi kehitetään lääkehoidon yksilöllistä valintaa helpottavia geenitestejä ja menetelmiä, joilla jo lääkekehitysvaiheessa voidaan testata, miten kuljetusproteiinit vaikuttavat lääkkeen käyttäytymiseen elimistössä. Kaiken kaikkiaan tavoitteena on nykyistä yksilöllisempi ja turvallisempi lääkehoito. Tämä merkitsee tietysti myös parempia hoitotuloksia ja pienempiä kustannuksia, Niemi toteaa.

Lisätietoja:
Dosentti Iiris Hovatta
Puh. (09) 191 25031
Sähköposti: iiris.hovatta@helsinki.fi

Professori Mikko Niemi
Puh. 040 5189 219
Sähköposti: mikko.niemi@helsinki.fi 

Teksti: Päivi Lehtinen

Miljoonarahoitus ahdistuneisuuden ja lääkeaineiden kuljetusproteiinien tutkimukseen

Ahdistuneisuushäiriöitä ja lääkeaineiden kuljetusproteiineja tutkitaan Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksella

Dosentti Iiris Hovatta ja professori Mikko Niemi Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta ovat saaneet Euroopan tutkimusneuvostolta mittavan rahoituksen ahdistuneisuushäiriöiden geneettisen taustan ja lääkeaineiden kuljetusproteiinien geneettisten erojen tutkimiseen.

Dosentti Iiris Hovatan apuraha on noin 1,5 miljoonaa ja professori Mikko Niemen apuraha 1,9 miljoonaa euroa. Hovatan tutkimusryhmä toimii osana lääketieteellisen tiedekunnan molekyylineurologian tutkimusohjelmaa, ja Niemen tutkimusryhmä lääketieteellisen tiedekunnan kliinisen farmakologian yksikössä Meilahden kampuksella.

Euroopan tutkimusneuvoston nuoren tutkijan apuraha (ERC Starting Grant) myönnetään viideksi vuodeksi lahjakkaalle tutkijalle, joka on vasta perustamassa omaa tutkimusryhmäänsä tai vakauttamassa muutaman vuoden käynnissä ollutta tutkimustaan.

Dosentti Iiris Hovatta tutkii ahdistuneisuushäiriöiden geneettistä taustaa. Ahdistuneisuushäiriöt ovat mielenterveyden häiriöitä, joiden taustalla on sekä geneettisiä että ympäristötekijöitä.
Ahdistuneisuushäiriössä ihmisen normaali ja tarpeellinen kyky tuntea ahdistusta uhkaavassa tilanteessa on muuttunut jatkuvaksi huolestuneisuudeksi ja tulevaisuuden peloksi. Ahdistuneisuus voi ilmetä esimerkiksi paniikkikohtauksina, ja pahimmillaan se voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen ja työkyvyttömyyteen.
Ahdistuneisuushäiriöistä kärsii noin viisi prosenttia suomalaisista.

ERC-rahoituksen turvin Hovatta pystyy siirtymään ahdistuneisuuden geenitaustan tutkimuksessa uuteen vaiheeseen: tunnistamaan ahdistusta sääteleviä geeniverkostoja yksittäisten alttiusgeenien lisäksi. Tutkimusta tehdään aluksi hiirimallissa, jossa tarkastellaan sekä perinnöllisiä tekijöitä että psykososiaalisen stressin vaikutusta.
- Nykyisillä menetelmillä pystymme näkemään kaikki tietyllä hetkellä ilmenevät geenit ja siten kartoittamaan ne aivojen ahdistusta säätelevillä alueilla olevat geeniverkostot, jotka muuttuvat ahdistuneisuuden vaikutuksesta, Hovatta kertoo.

Tämän jälkeen tutkitaan, onko tunnistetuilla geenisäätelyverkostoilla merkitystä myös ihmisen ahdistusalttiudessa ja selvitetään niitä molekyylitason mekanismeja, jotka liittävät nämä verkostot ahdistuksen säätelyyn. Ryhmällä on käytettävissään ainutlaatuinen suomalainen väestöpohjainen aineisto.

- Lopullinen tavoite on tietysti löytää keinoja ehkäistä ja hoitaa ahdistuneisuushäiriöitä, joihin ei tällä hetkellä ole olemassa mitään täsmähoitoa, Hovatta sanoo.

Farmakogenetiikan professori Mikko Niemi tutkii solukalvon kuljetusproteiinien geneettisten erojen vaikutusta lääkeaineiden tehoon ja turvallisuuteen.

Ihmisen solukalvoilla on satoja erilaisia kuljetusproteiineja, jotka kuljettavat kemikaaleja soluihin sisään tai niistä ulos. Niiden merkitystä lääkeaineiden kuljettajina on alettu ymmärtää vasta aivan viime vuosina.
Niemen tutkimusryhmä löysi muutama vuosi sitten kolesterolilääkkeinä käytettävien statiinien aiheuttamalle lihashaittavaikutukselle altistavan yleisen geenimuutoksen eräästä maksan kuljetusproteiinista.
ERC-rahoituksen turvin Niemi aikoo laajentaa tutkimustaan kattamaan systemaattisesti useita lääkeaineiden kuljetusproteiineja.
- Tavoitteena on oppia ymmärtämään paremmin solukalvon kuljetusproteiinien merkitystä lääkehoidossa. Hankkeessa etsitään lääkkeiden kuljetukseen vaikuttavia geenimuutoksia. Lisäksi kehitetään lääkehoidon yksilöllistä valintaa helpottavia geenitestejä ja menetelmiä, joilla jo lääkekehitysvaiheessa voidaan testata, miten kuljetusproteiinit vaikuttavat lääkkeen käyttäytymiseen elimistössä. Kaiken kaikkiaan tavoitteena on nykyistä yksilöllisempi ja turvallisempi lääkehoito. Tämä merkitsee tietysti myös parempia hoitotuloksia ja pienempiä kustannuksia, Niemi toteaa.

Lisätietoja:
Dosentti Iiris Hovatta
Puh. (09) 191 25031
Sähköposti: iiris.hovatta@helsinki.fi

Professori Mikko Niemi
Puh. 040 5189 219
Sähköposti: mikko.niemi@helsinki.fi 

Teksti: Päivi Lehtinen