link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2019 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Lääkäriksi kasvamassa


Tulevien sairaanhoitajien ja opettajien soveltuvuutta ammattiin mitataan vuorovaikutustaitojen osalta jo pääsykokeessa, miksei siis lääkäreiden?
Kuva: Linda Tammisto 

- Ymmärrän hyvin toiveen siitä, että tulevien lääkäreiden vuorovaikutustaitoja tutkittaisiin, mutta en pidä järkevänä ajatuksena ottaa psykologista arviointia osaksi lääkärikoulutuksen valintakriteerejä, pohtii Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetuksesta vastaava varadekaani, psykiatrian professori Tiina Paunio.

Hänen mukaansa vuorovaikutustaitojen luotettava arviointi olisi vaikeaa ja veisi valtavasti resursseja.

- Lisäksi vuorovaikutustaidot nojaavat pitkälti sellaisiin mielen mekanismeihin, jotka ovat vielä 19-22-vuotiailla hakijoillamme kehitysvaiheessa. Olisi väärin tehdä arviota siinä vaiheessa, Paunio toteaa.

Lääketieteellisen tiedekunnan pedagoginen yliopistolehtori Eeva Pyörälä on Paunion kanssa samoilla linjoilla. Hänkään ei kannata psykologisen arvioinnin käyttöönottoa osana opiskelijavalintoja.

- Tavoitteena on valita todennäköisesti parhaiten ammatissaan pärjäävät lääkärit, mutta jos lähdetään siitä, että valintakokeella pitäisi tunnistaa jokin tietty ihmistyyppi, joka soveltuu lääkärin ammattiin, on tilanne mahdoton.

Pyörälä toteaa, että lääketieteen opintoihin tarvitaan monipuolisesti lahjakkaita ihmisiä, koska lääkärit erikoistuvat niin monelle alalle. Tosin nykyinenkään pääsykoe ei ole ongelmaton.

Ga­le­nok­ses­ta lu­kion op­pi­mää­rään

Vuodesta 2012 lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeen aineistona on ollut Galenos-valintakoekirjan sijaan lukion fysiikan, kemian ja biologian oppimäärä. Muutoksella pyrittiin helpottamaan suoraan lukiosta tulevien hakijoiden mahdollisuuksia opiskelupaikkaan.

Kokeen entistä selkeämpi matemaattisten luonnontieteiden painotus on lisännyt miesopiskelijoiden määrää. Sen sijaan uusien ylioppilaiden määrässä ei ole tapahtunut selkeää kasvua. Lääketieteen opintoihin päästään edelleen useimmiten toisella tai kolmannella yrittämällä.

Niin sanottujen kovien tieteiden vastapainoksi Eeva Pyörälä lisäisi valintakoemateriaaliin lukion psykologian kurssin. Lisäksi hän nopeuttaisi kokeessa parhaiten pärjänneiden sisäänpääsyä valtakunnallisella yhteisvalinnalla.

- Koe voisi olla selkeämmin lähtölaukaus tuleviin opintoihin. Siihen voisi sisältyä vaikka lääketieteellinen esimerkkitapaus, joka hakijan pitää ratkaista. Hakijat tekevät ison työn päästäkseen sisään, joten toivoisin, että heille jäisi olo, että olipa kiinnostava koe, vaikken kaikkea osannutkaan, Pyörälä pohtii.

Vuo­ro­vai­ku­tus­tai­dot pa­ra­ne­vat opin­to­jen mit­taan

Vaikka Paunio ja Pyörälä eivät kannata psykologisia testejä osana lääketieteellisen tiedekunnan pääsyvaatimuksia, molemmat korostavat vuorovaikutustaitojen merkitystä osana lääkärien koulutusta.

- Opiskelijoiden on tärkeää tiedostaa heti opintojen alussa, että vuorovaikutustaidot ovat keskeinen osa lääkärin työtä, mutta myös, että näitä taitoja harjoitellaan lukuisia kertoa, Pyörälä toteaa.

Hän on ollut mukana kehittämässä vuorovaikutusopintoja, jotka ovat olleet osana tulevien lääkäreiden koulutusta jo vuodesta 1994.

Vuorovaikutusopinnot toteutetaan yhdessä kliinisen lääketieteen opettajien kanssa ja kyseessä on mallioppimiseen ja erilaisten potilastilanteiden simulointiin keskittyvä malli. Pyrkimyksenä on, että vuorovaikutustaitoja harjoitellaan turvallisessa ympäristössä ja palaute on välitöntä.

Varadekaani Paunion mukaan vakavia, opintojen keskeytymiseen johtavia ongelmia opiskelijoiden vuorovaikutustaidoissa on vain harvoin, mutta eroja opiskelijoiden vuorovaikutustaitojen tasossa toki on.

Lääkärin työssä vaadittava taitotaso tarkastetaan opintojen loppuvaiheen OSCE-tentissä, jossa arvioidaan kliinisten taitojen lisäksi opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja simuloiduissa potilastilanteissa.

- Opiskelijat, jotka pääsevät koulutuksesta läpi, pärjäävät kyllä potilastyössä, osa heistä jopa aivan häkellyttävän hyvin. On hienoa seurata heidän ammatillista kehitystään ja kasvamistaan lääkärin rooliin, Pyörälä sanoo

Valtakunnallinen koe, erillinen valinta

Helsingin yliopistossa haetaan samalla pääsykokeella lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen opintoihin.

Valintakoe järjestetään yhteistyössä Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen kanssa. Hakea voi kuitenkin kerralla vain yhteen yliopistoon ja yhteen koulutusohjelmaan.

Valintakoe perustuu lukion opetussuunnitelman mukaisiin biologian, fysiikan ja kemian pakollisiin ja syventäviin kursseihin sekä valintakokeessa jaettavaan aineistoon. Valinta tehdään pääsykokeen ja ylioppilastutkinnosta saatavien lähtöpisteiden perusteella.

Vuoden 2012 valintakoeuudistuksen jälkeen naisten osuus uusista lääketieteen opiskelijoista Helsingin yliopistossa on vaihdellut 42 % ja 60 % välillä. Uusien ylioppilaiden osuus oli vuonna 2016 24,8 %.

Lisää hakijatilastoja löytyy lääketieteellisen tiedekunnan verkkosivuilta.

Teksti: Elisa Lautala

23.8.2016/kv

Lääkäriksi kasvamassa


Tulevien sairaanhoitajien ja opettajien soveltuvuutta ammattiin mitataan vuorovaikutustaitojen osalta jo pääsykokeessa, miksei siis lääkäreiden?
Kuva: Linda Tammisto 

- Ymmärrän hyvin toiveen siitä, että tulevien lääkäreiden vuorovaikutustaitoja tutkittaisiin, mutta en pidä järkevänä ajatuksena ottaa psykologista arviointia osaksi lääkärikoulutuksen valintakriteerejä, pohtii Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetuksesta vastaava varadekaani, psykiatrian professori Tiina Paunio.

Hänen mukaansa vuorovaikutustaitojen luotettava arviointi olisi vaikeaa ja veisi valtavasti resursseja.

- Lisäksi vuorovaikutustaidot nojaavat pitkälti sellaisiin mielen mekanismeihin, jotka ovat vielä 19-22-vuotiailla hakijoillamme kehitysvaiheessa. Olisi väärin tehdä arviota siinä vaiheessa, Paunio toteaa.

Lääketieteellisen tiedekunnan pedagoginen yliopistolehtori Eeva Pyörälä on Paunion kanssa samoilla linjoilla. Hänkään ei kannata psykologisen arvioinnin käyttöönottoa osana opiskelijavalintoja.

- Tavoitteena on valita todennäköisesti parhaiten ammatissaan pärjäävät lääkärit, mutta jos lähdetään siitä, että valintakokeella pitäisi tunnistaa jokin tietty ihmistyyppi, joka soveltuu lääkärin ammattiin, on tilanne mahdoton.

Pyörälä toteaa, että lääketieteen opintoihin tarvitaan monipuolisesti lahjakkaita ihmisiä, koska lääkärit erikoistuvat niin monelle alalle. Tosin nykyinenkään pääsykoe ei ole ongelmaton.

Ga­le­nok­ses­ta lu­kion op­pi­mää­rään

Vuodesta 2012 lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeen aineistona on ollut Galenos-valintakoekirjan sijaan lukion fysiikan, kemian ja biologian oppimäärä. Muutoksella pyrittiin helpottamaan suoraan lukiosta tulevien hakijoiden mahdollisuuksia opiskelupaikkaan.

Kokeen entistä selkeämpi matemaattisten luonnontieteiden painotus on lisännyt miesopiskelijoiden määrää. Sen sijaan uusien ylioppilaiden määrässä ei ole tapahtunut selkeää kasvua. Lääketieteen opintoihin päästään edelleen useimmiten toisella tai kolmannella yrittämällä.

Niin sanottujen kovien tieteiden vastapainoksi Eeva Pyörälä lisäisi valintakoemateriaaliin lukion psykologian kurssin. Lisäksi hän nopeuttaisi kokeessa parhaiten pärjänneiden sisäänpääsyä valtakunnallisella yhteisvalinnalla.

- Koe voisi olla selkeämmin lähtölaukaus tuleviin opintoihin. Siihen voisi sisältyä vaikka lääketieteellinen esimerkkitapaus, joka hakijan pitää ratkaista. Hakijat tekevät ison työn päästäkseen sisään, joten toivoisin, että heille jäisi olo, että olipa kiinnostava koe, vaikken kaikkea osannutkaan, Pyörälä pohtii.

Vuo­ro­vai­ku­tus­tai­dot pa­ra­ne­vat opin­to­jen mit­taan

Vaikka Paunio ja Pyörälä eivät kannata psykologisia testejä osana lääketieteellisen tiedekunnan pääsyvaatimuksia, molemmat korostavat vuorovaikutustaitojen merkitystä osana lääkärien koulutusta.

- Opiskelijoiden on tärkeää tiedostaa heti opintojen alussa, että vuorovaikutustaidot ovat keskeinen osa lääkärin työtä, mutta myös, että näitä taitoja harjoitellaan lukuisia kertoa, Pyörälä toteaa.

Hän on ollut mukana kehittämässä vuorovaikutusopintoja, jotka ovat olleet osana tulevien lääkäreiden koulutusta jo vuodesta 1994.

Vuorovaikutusopinnot toteutetaan yhdessä kliinisen lääketieteen opettajien kanssa ja kyseessä on mallioppimiseen ja erilaisten potilastilanteiden simulointiin keskittyvä malli. Pyrkimyksenä on, että vuorovaikutustaitoja harjoitellaan turvallisessa ympäristössä ja palaute on välitöntä.

Varadekaani Paunion mukaan vakavia, opintojen keskeytymiseen johtavia ongelmia opiskelijoiden vuorovaikutustaidoissa on vain harvoin, mutta eroja opiskelijoiden vuorovaikutustaitojen tasossa toki on.

Lääkärin työssä vaadittava taitotaso tarkastetaan opintojen loppuvaiheen OSCE-tentissä, jossa arvioidaan kliinisten taitojen lisäksi opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja simuloiduissa potilastilanteissa.

- Opiskelijat, jotka pääsevät koulutuksesta läpi, pärjäävät kyllä potilastyössä, osa heistä jopa aivan häkellyttävän hyvin. On hienoa seurata heidän ammatillista kehitystään ja kasvamistaan lääkärin rooliin, Pyörälä sanoo

Valtakunnallinen koe, erillinen valinta

Helsingin yliopistossa haetaan samalla pääsykokeella lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen opintoihin.

Valintakoe järjestetään yhteistyössä Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen kanssa. Hakea voi kuitenkin kerralla vain yhteen yliopistoon ja yhteen koulutusohjelmaan.

Valintakoe perustuu lukion opetussuunnitelman mukaisiin biologian, fysiikan ja kemian pakollisiin ja syventäviin kursseihin sekä valintakokeessa jaettavaan aineistoon. Valinta tehdään pääsykokeen ja ylioppilastutkinnosta saatavien lähtöpisteiden perusteella.

Vuoden 2012 valintakoeuudistuksen jälkeen naisten osuus uusista lääketieteen opiskelijoista Helsingin yliopistossa on vaihdellut 42 % ja 60 % välillä. Uusien ylioppilaiden osuus oli vuonna 2016 24,8 %.

Lisää hakijatilastoja löytyy lääketieteellisen tiedekunnan verkkosivuilta.

Teksti: Elisa Lautala

23.8.2016/kv