link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2019 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Puberteetti- ja lisääntymishäiriöiden tutkimukseen merkittävä uusi työkalu

Tärkeä uusi työkalu puberteetti- ja lisääntymishäiriöiden tutkimukseen on kehitetty Helsingin yliopistossa. Niin sanotun gonadotropiineja vapauttavaa hormonia (GnRH:ta) erittävän hermosolun (GnRH-neuronin) kehitystä on mallinnettu ihmisen monikykyisten kantasolujen avulla. Tutkimus on tehty professori Taneli Raivion johdolla, ja Suomen Akatemia on yksi rahoittajista.

GnRH:n eritys käynnistää gonadotropiinien erityksen aivolisäkkeestä. Gonadotropiinit puolestaan aktivoivat sukupuolihormonien tuotantoa sukupuolirauhasissa, mikä saa aikaan murrosiän. Murrosiän alun viivästyminen tai puuttuminen voi johtua GnRH-neuronien kehityksen ja toiminnan häiriöistä.

GnRH-neuronit syntyvät alkionkehityksen aikana keskushermoston ulkopuolella, josta ne vaeltavat kohti aivojen hypotalamusta. Aikuisella ihmisillä GnRH-neuroneita on vain muutama tuhat ja ne sijaitsevat melko hajanaisesti hajuhermoihin liittyvien hajukäämien ja hypotalamuksen välisellä alueella. Siksi GnRH-neuronien ja murrosiän mekanismien tutkiminen laboratorio-olosuhteissa on ollut haastavaa ja hidasta.

Tutkimuksessa apuna käytetyt ihmisen erittäin monikykyiset eli pluripotentit kantasolut kykenevät jakaantumaan rajattomasti, ja ne voivat erilaistua miksi tahansa elimistön solutyypiksi tarjoten aivan uusia mahdollisuuksia harvinaisten sairauksien mallintamiseen. GnRH:ta ilmentävien ja erittävien solujen erilaistus näiden kantasolujen avulla kestää yhteensä noin 30 päivää.

Tutkimus on ensimmäinen julkaistu raportti GnRH-neuronien erilaistamisesta ihmisen kantasoluista. Käyttämällä potilasperäisiä kantasoluja sekä erilaisia genomieditointitekniikoita GnRH-neuronien kantasolumallia voidaan tulevaisuudessa käyttää muun muassa puberteetti- ja lisääntymisjärjestelmän geneettisten häiriöiden tutkimuksessa.

Työ toteutettiin translationaalisen lastentautiopin professori Taneli Raivion tutkimusryhmässä Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Suomen Akatemian lisäksi tutkimusta rahoittivat Lastentautien tutkimussäätiö, Sigrid Juséliuksen säätiö, Novo Nordisk Foundation, Emil Aaltosen säätiö, Helsingin yliopisto, HYKS ja ranskalainen Agence Nationale de la Recherche.

Tulokset on julkaistu Stem Cell Reports -tiedelehdessä (2016 Aug 9;7(2):149-57), http://www.cell.com/stem-cell-reports/fulltext/S2213-6711(16)30099-6

Lisätietoja antaa Taneli Raivio, p. 02941 25287, taneli.raivio@helsinki.fi.

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi

8.9.2016/kv

Puberteetti- ja lisääntymishäiriöiden tutkimukseen merkittävä uusi työkalu

Tärkeä uusi työkalu puberteetti- ja lisääntymishäiriöiden tutkimukseen on kehitetty Helsingin yliopistossa. Niin sanotun gonadotropiineja vapauttavaa hormonia (GnRH:ta) erittävän hermosolun (GnRH-neuronin) kehitystä on mallinnettu ihmisen monikykyisten kantasolujen avulla. Tutkimus on tehty professori Taneli Raivion johdolla, ja Suomen Akatemia on yksi rahoittajista.

GnRH:n eritys käynnistää gonadotropiinien erityksen aivolisäkkeestä. Gonadotropiinit puolestaan aktivoivat sukupuolihormonien tuotantoa sukupuolirauhasissa, mikä saa aikaan murrosiän. Murrosiän alun viivästyminen tai puuttuminen voi johtua GnRH-neuronien kehityksen ja toiminnan häiriöistä.

GnRH-neuronit syntyvät alkionkehityksen aikana keskushermoston ulkopuolella, josta ne vaeltavat kohti aivojen hypotalamusta. Aikuisella ihmisillä GnRH-neuroneita on vain muutama tuhat ja ne sijaitsevat melko hajanaisesti hajuhermoihin liittyvien hajukäämien ja hypotalamuksen välisellä alueella. Siksi GnRH-neuronien ja murrosiän mekanismien tutkiminen laboratorio-olosuhteissa on ollut haastavaa ja hidasta.

Tutkimuksessa apuna käytetyt ihmisen erittäin monikykyiset eli pluripotentit kantasolut kykenevät jakaantumaan rajattomasti, ja ne voivat erilaistua miksi tahansa elimistön solutyypiksi tarjoten aivan uusia mahdollisuuksia harvinaisten sairauksien mallintamiseen. GnRH:ta ilmentävien ja erittävien solujen erilaistus näiden kantasolujen avulla kestää yhteensä noin 30 päivää.

Tutkimus on ensimmäinen julkaistu raportti GnRH-neuronien erilaistamisesta ihmisen kantasoluista. Käyttämällä potilasperäisiä kantasoluja sekä erilaisia genomieditointitekniikoita GnRH-neuronien kantasolumallia voidaan tulevaisuudessa käyttää muun muassa puberteetti- ja lisääntymisjärjestelmän geneettisten häiriöiden tutkimuksessa.

Työ toteutettiin translationaalisen lastentautiopin professori Taneli Raivion tutkimusryhmässä Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Suomen Akatemian lisäksi tutkimusta rahoittivat Lastentautien tutkimussäätiö, Sigrid Juséliuksen säätiö, Novo Nordisk Foundation, Emil Aaltosen säätiö, Helsingin yliopisto, HYKS ja ranskalainen Agence Nationale de la Recherche.

Tulokset on julkaistu Stem Cell Reports -tiedelehdessä (2016 Aug 9;7(2):149-57), http://www.cell.com/stem-cell-reports/fulltext/S2213-6711(16)30099-6

Lisätietoja antaa Taneli Raivio, p. 02941 25287, taneli.raivio@helsinki.fi.

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi

8.9.2016/kv