link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2019 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Suomen Akatemian kärkihankerahoitus seitsemälle Meilahden kampuksen tutkijalle

Kärkihankerahoituksella tuetaan erityisesti nuoren tutkijasukupolven tutkijoita, joiden tutkimushankkeet on jo todettu aiemmassa vertaisarvioinnissa tieteellisesti korkeatasoisiksi.

Suomen Akatemian kärkihankerahoituksella tuetaan tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamista sekä aktiivista yhteistyötä tutkimuksen hyödyntäjien kanssa.

Huhtikuun haussa Akatemian kärkihankehakuun osoitettiin 598 hakemusta. Haun 30.9. julkistetussa päätöksessä kaksivuotinen hankerahoitus myönnettiin näistä sadalle tutkijalle, joista seitsemän työskentelee Meilahden kampuksella, joko lääketieteellisessä tiedekunnassa tai vuoden vaihteessa aloittavassa Helsinki Institute of Life Sciencessa.

Liisa Kauppi: Genomisista muutoksista parempaan munasarjasyövän hoitoon

Munasarjasyöpä on tappavin gynekologinen syöpä. Yleensä se todetaan myöhäisessä vaiheessa, jolloin syöpä on jo ehtinyt levitä vatsaonteloon. Suuri ongelma munasarjasyövän hoidossa on kasvainten resistenssi solusalpaajille. Hoitotulosten parantamiseksi on tärkeää ymmärtää kunkin potilaan solusalpaajaresistenssin taustalla olevia molekyylimekanismeja.

Munasarjasyöpäkasvainten genomit ovat hyvin epävakaita, jolloin kasvain voi muuntua hoitojen aikana ja siten välttää sytostaattien tappavat vaikutukset. Yksittäisten genomisten muutosten biologista merkitystä tunnetaan huonosti.

Tutkimusryhmän kehittämän PCR-pohjaisen menetelmän avulla voidaan tunnistaa tuumoreiden kromosomifuusioita. Lisäksi hankkeessa tutkitaan munasarjasyövän geenikatkoksia sekä niiden seurauksia erityisesti sytostaattiherkkyyden kannalta. Tulosten pohjalta voitaneen jatkossa valita kullekin potilaalle tehokkain hoitomenetelmä.

Reetta Satokari: Täsmämikrobisto Clostridium difficile infektion hoitoon

Suolistoamme asuttaa monimuotinen mikrobisto, joka vaikuttaa terveyteemme monin eri tavoin. Clostridium difficile infektio (CDI) on antibiootti-ripuli, jossa osittain tuhoutunut suoliston mikrobisto ei anna suojaa taudinaiheuttajaa vastaan. CDIn hoito uudella antibioottikuurilla voi johtaa toistuvaan infektiokierteeseen, josta ulospääsyyn vaaditaan mikrobiston palauttaminen ulosteensiirrolla.

Hankkeessa jalkautetaan tutkimuskäytössä testattuja, ulosteensiirron kliinistä työtä helpottavia käytäntöjä hoitotyöhön, jolloin hoitomuodon saatavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Lisäksi kehitetään tulevaisuuden hoitomuotoja eristämällä suolistosta bakteerikantoja, joista voidaan koostaa täsmämikrobisto CDIn hoitoon.

Tavoite on parantaa CDI-potilaiden (5000 tapausta/vuosi) hoitoa ja mahdollisesti helpottaa myös muita sairauksia, joihin liittyy mikrobiston epätasapaino kuten esim. tulehduksellisia suolistosairauksia (40 000 henkilöä Suomessa).

Sampsa Hautaniemi: Ennustebiomarkkereiden tunnistus isosta datasta ja käyttö sytostaattivasteen seurannassa

Kyky mitata teratavuja dataa yhdestä potilaasta on muuttanut nopeasti lääketieteellistä tutkimusta kvalitatiivisesta tieteestä kvantitatiiviseksi. Tämä paradigman muutos on mahdollistanut sellaisten laskennallisten työkalujen kehittämisen, jotka mahdollistavat oikean lääkkeen löytämisen oikealle potilaalle. Isoin hidaste lääketieteellisen Big Datan saamiseksi lääketieteellisiksi hyödyiksi on tulosten tulkintaan tarvittavien laskennallisten menetelmien puute.

Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan visualisointiohjelmisto, joka perustuu ryhmässä kehitettyyn laskentaympäristöön. Se mahdollistaa nopean ja vuorovaikutteisen yhteistyön kliinikoiden ja bioinformaatikoiden välillä. Tätä visualisointiohjelmaa käytetään tunnistamaan kemoterapiaa ennustavia biomarkkereita munasarjasyövässä. Lisäksi kehitetään potilaan seeruminäytteeseen perustuvan testi, jolla voidaan nopeasti ja edullisesti seurata potilaiden vastetta kemoterapialle.

Michael Jeltsch: Vasta-aineen kehittäminen kahdessa päivässä

Immuunijärjestelmä taistelee infektioita vastaan itse tuottamillaan lääkkeillä, vasta-aineilla. Ilman vasta-aineita emme selviäisi muutamaa viikkoa pitempään. Siksi onkin hyvin ymmärrettävää, että yhä suurempi osa markkinoille hyväksytyistä lääkkeistä on vasta-aineita: ne ovat yleisesti hyvin siedettyjä ja turvallisia. Myös bioalalla vasta-aineiden käyttö tutkimuksessa on korvaamattoman tärkeää, ja niiden tuotto ja myynti on hyvin tuottoisaa liiketoimintaa.

Vasta-aineiden käyttöä lääkkeinä ja tutkimuksessa rajoittaa kuitenkin niiden kallis ja aikaa vievä valmistusprosessi. Tämä projekti mahdollistaa vasta-aineiden luomisen ennennäkemättömällä nopeudella ja murto-osalla niistä kustannuksista, mitä nykyiset tekniikat vaativat.

Toteutuessaan pilottitutkimus tulee mahdollistamaan uusien, tutkimukseen ja terapiaan tarvittavien vasta-aineiden saatavuuden nopeammin, halvemmalla ja laajempana valikoimana kuin mihin nykyiset menetelmät kykenevät.

Tuomas Mirtti: Eturauhassyövän yksilöllistetyn diagnostiikan ja hoidon multiparametrinen malli

Eturauhasen syöpä on miesten yleisin syöpätauti länsimaissa. Kuvantamistekniikoiden kehitys on mullistamassa eturauhassyövän diagnostiikkaa muiden kasvaintautien tapaan. Tarvitaan kuitenkin validoitua tietoa radiologeille ja hoitaville lääkäreille magneettikuvissa (MRI) havaituista muutoksista.

Monimuuttujamallinnus ja yksilöllistetty moniammatillinen diagnostinen prosessi säästäisi taloudellisia resursseja ja potilasta tarpeettomilta toimenpiteiltä ja hoidoilta. Tämä hanke yhdistää biomarkkeritutkimuksen kehittyneeseen kuva-analyysin ja multiparametriseen MRI-kuvaukseen.

Hankkeen hyödyntäjinä ovat MRI-laitteistojen ja -ohjelmistojen kehittäjät, terveysdataa hyödyntävät yritykset sekä akateemiset ja ei-akateemiset, tappavaa eturauhassyöpää tutkivat yhteistyökumppanit. Lopullisena tavoitteena on kehittää menetelmiä eturauhassyövän yksilölliseen hoitoon.

Matias Palva: Pilottitutkimus uuden tietokonepelin vaikuttavuudesta masennuksen hoidossa

Tässä projektissa testataan Helsingin yliopistossa kehitetyn tietokonepelin vaikuttavuutta masennuksen oireiden hoidossa. Peli tähtää kognitiivisen kyvykkyyden kehittämiseen ja hermostollisen toiminnan tehostamiseen aivojen tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta palvelevissa rakenteissa, ja myös näiden muutosten saattamiseen pitkäkestoisiksi hermostollisen muovautuvuuden myötä.

Hypoteesina on, että nämä muutokset ja kognitiivisen kyvykkyyden kehittäminen auttavat liiallisen introspektion, negatiivisen biaksen, ja kielteisten ajatusten kierteen katkaisemisessa. Lisäksi toteutetaan aivokuvantamiskoe, jolla masennuksen ja siitä parantumisen yksilöllinen hermostollinen perusta ymmärretään aiempaa syvällisemmin. Projekti tuottaa uutta tietoa masennuksen sairausmekanismeista ja mahdollisesti uuden ja helposti saatavan terapiamuodon.

Mikko Niemi: Uuden sukupolven farmakogenomiikka

Lääkehoito on useimpien sairauksien tärkein hoitomuoto. Vaste lääkehoitoihin vaihtelee kuitenkin huomattavasti yksilöiden välillä. Osittain tämä johtuu perimän yksilöeroista. Hankkeen tavoitteena on kehittää uuden sukupolven farmakogenomista diagnostiikkaa.

Hankkeessa tutkitaan perintötekijöiden erojen vaikutuksia lääkeaineiden pitoisuuksiin ja vaikutuksiin ja selvitetään uuden sukupolven geenitutkimusmenetelmien käyttökelpoisuutta kliinisessä diagnostiikassa. Lopullisena tavoitteena on, että perintötekijät otettaisiin nykyistä paremmin huomioon lääkehoidoissa. Sillä voi olla merkittävä lääkehoitojen tehoa ja turvallisuutta lisäävä vaikutus.

Lähde: Suomen Akatemian kärkihankerahoituspäätös

Lisätiedot: Akatemian kärkihankerahoitus

7.10.2016/kv

Suomen Akatemian kärkihankerahoitus seitsemälle Meilahden kampuksen tutkijalle

Kärkihankerahoituksella tuetaan erityisesti nuoren tutkijasukupolven tutkijoita, joiden tutkimushankkeet on jo todettu aiemmassa vertaisarvioinnissa tieteellisesti korkeatasoisiksi.

Suomen Akatemian kärkihankerahoituksella tuetaan tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamista sekä aktiivista yhteistyötä tutkimuksen hyödyntäjien kanssa.

Huhtikuun haussa Akatemian kärkihankehakuun osoitettiin 598 hakemusta. Haun 30.9. julkistetussa päätöksessä kaksivuotinen hankerahoitus myönnettiin näistä sadalle tutkijalle, joista seitsemän työskentelee Meilahden kampuksella, joko lääketieteellisessä tiedekunnassa tai vuoden vaihteessa aloittavassa Helsinki Institute of Life Sciencessa.

Liisa Kauppi: Genomisista muutoksista parempaan munasarjasyövän hoitoon

Munasarjasyöpä on tappavin gynekologinen syöpä. Yleensä se todetaan myöhäisessä vaiheessa, jolloin syöpä on jo ehtinyt levitä vatsaonteloon. Suuri ongelma munasarjasyövän hoidossa on kasvainten resistenssi solusalpaajille. Hoitotulosten parantamiseksi on tärkeää ymmärtää kunkin potilaan solusalpaajaresistenssin taustalla olevia molekyylimekanismeja.

Munasarjasyöpäkasvainten genomit ovat hyvin epävakaita, jolloin kasvain voi muuntua hoitojen aikana ja siten välttää sytostaattien tappavat vaikutukset. Yksittäisten genomisten muutosten biologista merkitystä tunnetaan huonosti.

Tutkimusryhmän kehittämän PCR-pohjaisen menetelmän avulla voidaan tunnistaa tuumoreiden kromosomifuusioita. Lisäksi hankkeessa tutkitaan munasarjasyövän geenikatkoksia sekä niiden seurauksia erityisesti sytostaattiherkkyyden kannalta. Tulosten pohjalta voitaneen jatkossa valita kullekin potilaalle tehokkain hoitomenetelmä.

Reetta Satokari: Täsmämikrobisto Clostridium difficile infektion hoitoon

Suolistoamme asuttaa monimuotinen mikrobisto, joka vaikuttaa terveyteemme monin eri tavoin. Clostridium difficile infektio (CDI) on antibiootti-ripuli, jossa osittain tuhoutunut suoliston mikrobisto ei anna suojaa taudinaiheuttajaa vastaan. CDIn hoito uudella antibioottikuurilla voi johtaa toistuvaan infektiokierteeseen, josta ulospääsyyn vaaditaan mikrobiston palauttaminen ulosteensiirrolla.

Hankkeessa jalkautetaan tutkimuskäytössä testattuja, ulosteensiirron kliinistä työtä helpottavia käytäntöjä hoitotyöhön, jolloin hoitomuodon saatavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Lisäksi kehitetään tulevaisuuden hoitomuotoja eristämällä suolistosta bakteerikantoja, joista voidaan koostaa täsmämikrobisto CDIn hoitoon.

Tavoite on parantaa CDI-potilaiden (5000 tapausta/vuosi) hoitoa ja mahdollisesti helpottaa myös muita sairauksia, joihin liittyy mikrobiston epätasapaino kuten esim. tulehduksellisia suolistosairauksia (40 000 henkilöä Suomessa).

Sampsa Hautaniemi: Ennustebiomarkkereiden tunnistus isosta datasta ja käyttö sytostaattivasteen seurannassa

Kyky mitata teratavuja dataa yhdestä potilaasta on muuttanut nopeasti lääketieteellistä tutkimusta kvalitatiivisesta tieteestä kvantitatiiviseksi. Tämä paradigman muutos on mahdollistanut sellaisten laskennallisten työkalujen kehittämisen, jotka mahdollistavat oikean lääkkeen löytämisen oikealle potilaalle. Isoin hidaste lääketieteellisen Big Datan saamiseksi lääketieteellisiksi hyödyiksi on tulosten tulkintaan tarvittavien laskennallisten menetelmien puute.

Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan visualisointiohjelmisto, joka perustuu ryhmässä kehitettyyn laskentaympäristöön. Se mahdollistaa nopean ja vuorovaikutteisen yhteistyön kliinikoiden ja bioinformaatikoiden välillä. Tätä visualisointiohjelmaa käytetään tunnistamaan kemoterapiaa ennustavia biomarkkereita munasarjasyövässä. Lisäksi kehitetään potilaan seeruminäytteeseen perustuvan testi, jolla voidaan nopeasti ja edullisesti seurata potilaiden vastetta kemoterapialle.

Michael Jeltsch: Vasta-aineen kehittäminen kahdessa päivässä

Immuunijärjestelmä taistelee infektioita vastaan itse tuottamillaan lääkkeillä, vasta-aineilla. Ilman vasta-aineita emme selviäisi muutamaa viikkoa pitempään. Siksi onkin hyvin ymmärrettävää, että yhä suurempi osa markkinoille hyväksytyistä lääkkeistä on vasta-aineita: ne ovat yleisesti hyvin siedettyjä ja turvallisia. Myös bioalalla vasta-aineiden käyttö tutkimuksessa on korvaamattoman tärkeää, ja niiden tuotto ja myynti on hyvin tuottoisaa liiketoimintaa.

Vasta-aineiden käyttöä lääkkeinä ja tutkimuksessa rajoittaa kuitenkin niiden kallis ja aikaa vievä valmistusprosessi. Tämä projekti mahdollistaa vasta-aineiden luomisen ennennäkemättömällä nopeudella ja murto-osalla niistä kustannuksista, mitä nykyiset tekniikat vaativat.

Toteutuessaan pilottitutkimus tulee mahdollistamaan uusien, tutkimukseen ja terapiaan tarvittavien vasta-aineiden saatavuuden nopeammin, halvemmalla ja laajempana valikoimana kuin mihin nykyiset menetelmät kykenevät.

Tuomas Mirtti: Eturauhassyövän yksilöllistetyn diagnostiikan ja hoidon multiparametrinen malli

Eturauhasen syöpä on miesten yleisin syöpätauti länsimaissa. Kuvantamistekniikoiden kehitys on mullistamassa eturauhassyövän diagnostiikkaa muiden kasvaintautien tapaan. Tarvitaan kuitenkin validoitua tietoa radiologeille ja hoitaville lääkäreille magneettikuvissa (MRI) havaituista muutoksista.

Monimuuttujamallinnus ja yksilöllistetty moniammatillinen diagnostinen prosessi säästäisi taloudellisia resursseja ja potilasta tarpeettomilta toimenpiteiltä ja hoidoilta. Tämä hanke yhdistää biomarkkeritutkimuksen kehittyneeseen kuva-analyysin ja multiparametriseen MRI-kuvaukseen.

Hankkeen hyödyntäjinä ovat MRI-laitteistojen ja -ohjelmistojen kehittäjät, terveysdataa hyödyntävät yritykset sekä akateemiset ja ei-akateemiset, tappavaa eturauhassyöpää tutkivat yhteistyökumppanit. Lopullisena tavoitteena on kehittää menetelmiä eturauhassyövän yksilölliseen hoitoon.

Matias Palva: Pilottitutkimus uuden tietokonepelin vaikuttavuudesta masennuksen hoidossa

Tässä projektissa testataan Helsingin yliopistossa kehitetyn tietokonepelin vaikuttavuutta masennuksen oireiden hoidossa. Peli tähtää kognitiivisen kyvykkyyden kehittämiseen ja hermostollisen toiminnan tehostamiseen aivojen tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta palvelevissa rakenteissa, ja myös näiden muutosten saattamiseen pitkäkestoisiksi hermostollisen muovautuvuuden myötä.

Hypoteesina on, että nämä muutokset ja kognitiivisen kyvykkyyden kehittäminen auttavat liiallisen introspektion, negatiivisen biaksen, ja kielteisten ajatusten kierteen katkaisemisessa. Lisäksi toteutetaan aivokuvantamiskoe, jolla masennuksen ja siitä parantumisen yksilöllinen hermostollinen perusta ymmärretään aiempaa syvällisemmin. Projekti tuottaa uutta tietoa masennuksen sairausmekanismeista ja mahdollisesti uuden ja helposti saatavan terapiamuodon.

Mikko Niemi: Uuden sukupolven farmakogenomiikka

Lääkehoito on useimpien sairauksien tärkein hoitomuoto. Vaste lääkehoitoihin vaihtelee kuitenkin huomattavasti yksilöiden välillä. Osittain tämä johtuu perimän yksilöeroista. Hankkeen tavoitteena on kehittää uuden sukupolven farmakogenomista diagnostiikkaa.

Hankkeessa tutkitaan perintötekijöiden erojen vaikutuksia lääkeaineiden pitoisuuksiin ja vaikutuksiin ja selvitetään uuden sukupolven geenitutkimusmenetelmien käyttökelpoisuutta kliinisessä diagnostiikassa. Lopullisena tavoitteena on, että perintötekijät otettaisiin nykyistä paremmin huomioon lääkehoidoissa. Sillä voi olla merkittävä lääkehoitojen tehoa ja turvallisuutta lisäävä vaikutus.

Lähde: Suomen Akatemian kärkihankerahoituspäätös

Lisätiedot: Akatemian kärkihankerahoitus

7.10.2016/kv